Kuolinpesän omaisuuden hoito – kuka voi hallinnoida kuolinpesän omaisuutta?
Läheisen menehdyttyä on surutyön ohella tärkeää hahmottaa kuolinpesän omaisuuden hoitamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Huomioithan kuolinpesän omaisuuden hallinnoimisessa ainakin seuraavat kolme asiaa:
1. Osakkaat hoitavat kuolinpesää yhdessä
Henkilön kuolinhetkellä syntyy hänen jälkeensä jäävä kuolinpesä, jonka omaisuus siirtyy kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoon. Osakkaat hallinnoivat kuolinpesää yhdessä ja voivat tehdä kuolinpesää koskevia päätöksiä ainoastaan yksimielisesti. Osakkaat selvittävät kuolinpesän perinnönjakoa varten yhdessä.
Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset ja ne, joille on testamentilla määrätty koko jäämistö tai suhteellinen osuus siitä. Esimerkiksi perittävän eloonjäänyt puoliso voi olla kuolinpesän osakas.
Ennen perunkirjoitusta kuka tahansa kuolinpesän osakas voi maksaa vainajan tililtä vainajan elinaikaisia laskuja, kuten sähkö- tai puhelinlaskuja. Lisäksi tililtä voi maksaa välittömästi kuolemantapaukseen, kuten hautaukseen, liittyviä kuluja.
Jokaisella pesän osakkaalla on oikeus saada tietoja vainajan tilitapahtumista kuolinpäivältä ja sen jälkeen. Pankki lopettaa e-laskujen tilaukset, kun on saanut tiedon tilinomistajan kuolemasta. Kuka tahansa osakas voi lopettaa suoraveloituslaskut ilman muiden osakkaiden suostumusta.
Kuolinpesän osakkaat voivat maksaa kuolemaan liittyviä kuluja myös omista varoistaan. Näistä kuluista kannattaa pitää selkeästi kirjaa, jotta varoja käyttänyt osakas voi saada kulut takaisin kuolinpesältä.
Kuolema ei tarkoita vainajan velkavastuiden lakkaamista. Vainajan velat siirtyvät kuolinpesälle, ja ne maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa. Jos pesässä ei ole tarpeeksi varoja kaikkien velkojen maksuun, maksetaan ensisijaisesti niin kutsutut pesänselvitysvelat. Nämä sisältävät kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset.
2. Varojen hoitaminen perunkirjoituksen jälkeen
Perunkirjoitus on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa osakkaat vahvistavat allekirjoituksillaan perukirjan, jossa luetellaan vainajan varat ja velat sekä tiedot kuolinpesän osakkaista.
Perukirjaan merkitään myös muut omaisuuden jakoon ja perintöverotukseen liittyvät asiat. Perukirja toimitetaan Verohallintoon perintöverotuksen toimittamista varten sekä pankkiin osakkaiden toteamiseksi.
Perunkirjoituksen jälkeen osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän asioita yhdessä, jolloin pankkiasioiden hoitoon tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus.
Jos esimerkiksi kuolinpesässä on kolme osakasta, joista yksi haluaa ohjata vainajan tilillä olevia varoja rahastoon tai muuhun sijoituskohteeseen, tällä yksittäisellä osakkaalla ei ole oikeutta ryhtyä asiassa toimeen ilman muiden osakkaiden suostumusta. Kuolinpesä voi kuitenkin halutessaan valtuuttaa yhden henkilön kuolinpesän asioiden hoitajaksi ja vastaamaan pesän varojen käytöstä.
Ennen perinnönjakoa tulee tarvittaessa toimittaa ositus. Kun perinnönjako on tehty ja omaisuus jaettu perillisille, kuolinpesä lakkaa olemasta. Tällöin päättyy luonnollisesti myös osakkaiden yhteishallinto.
3. Pesänselvittäjä avuksi riitaisaan kuolinpesään
Kaikkien kuolinpesien hallinto ei suju osakkaiden yhteisymmärryksessä. Avuksi riitaisaan tai muutoin monimutkaiseen pesään voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänselvittäjämääräystä. Samalla voidaan hakea myös pesänjakajan määräämistä perinnönjakoa varten. Hakemuksen voivat tehdä muun muassa osakkaat, ja hakemuksessa tehtävään voidaan esittää osakkaan sopivaksi katsomaa henkilöä.
Omaisuuden hallinnoinnin kannalta keskeistä on, että pesänselvittäjämääräyksen seurauksena pesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon. Tällöin osakkaat eivät hallinnoi pesän varallisuutta, vaan pesän saattaminen perinnönjakokuntoon on pesänselvittäjän vastuulla.
Pesänselvittäjänkään oikeudet hallinnoida omaisuutta eivät ole rajattomat, vaan esimerkiksi kiinteän omaisuuden luovuttaminen edellyttää osakkaiden suostumusta tai viime kädessä käräjäoikeuden päätös.
TEKSTI: Lakimies Nea Tiukanen, Premium Law Oy
Tarvitsetko apua perintösuunnittelussa?
Yhteistyökumppanimme Premium Law Oy auttaa mielellään löytämään juuri sinulle sopivimman ratkaisun perintösuunnitteluun liittyvissä asioissa.
Ota yhteyttä ja varaa aika veloituksettomaan kartoituspalaveriin:
Premium Law Oy, puh. 09 622 2605, office@premiumgroup.fi
www.premiumgroup.fi
Kuolinpesän pankkiasiat Handelsbankenissa – ja siirron jälkeen S-Pankissa
Hoidatko kuolinpesän pankkiasioita kuolinpesän osakkaana tai pesänhoitajana? Mitä pankkipalveluiden siirtoon liittyviä asioita sinun pitää ottaa huomioon, kun henkilöasiakas-, varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot siirtyvät S-Pankille?
- Kuolinpesän tilit, lainat, rahastot ja varainhoitosopimukset siirtyvät S-Pankkiin. Palvelut siirtyvät, vaikka kuolinpesällä olisi vastaavia palveluita S-Pankissa.
- Palveluiden siirtoa varten, ennen kaupan toteutumista, toimitamme S-Pankille kuolinpesän perustiedot sekä tietoja kuolinpesän pankkipalveluista ja sopimuksista Handelsbankenissa.
- Luovutamme S-Pankille myös perukirjan, jos se on toimitettu pankille.
- Mahdolliset kuolinpesän valtuutukset on tehtävä uudelleen S-Pankissa, samoin sukuselvitys on toimitettava uudelleen S-Pankille.
- Tilit ja muut pankkipalvelut, joille kuolinpesällä ei ole tarvetta, kannattaa lopettaa ajoissa ennen siirtoa.
- Tieto uusista tilinumeroista toimitetaan kuolinpesän osoitteeseen syksyllä 2024. Kuolinpesä saa S-Pankilta myöhemmin valtakirjoihin ja muihin kuolinpesän asiakirjoihin liittyvää ohjeistusta.
- Tarkistathan, että pankille ilmoitettu osoite on ajan tasalla, jotta kirjeet tavoittavat kuolinpesän pankkiasioita hoitavan henkilön.
- Tutustu kuolinpesälle osoitettuihin kirjeisiin tai verkkopankkiviesteihin.
Nea Nyman
Lakimies, OTM, Premium Law Oy