Miksi suomalaiset pienyhtiöt solahtavat hyvin salkkuun?

Viime vuosi oli suomalaisille pienyhtiöille hankala, mutta nyt on ilmassa orastavia merkkejä paremmasta. Ketterillä pienyhtiöillä on tänä vuonna hyvinkin mahdollisuus pärjätä mallikkaasti, arvioi kolmeen kysymykseen vastaava salkunhoitaja Jyrki Nyberg.

1 Miksi suomalaiset pienyhtiöt sopivat erittäin hyvin salkkuun?

Suomeen kannattaa sijoittaa. Suomi on viime vuosina ollut eri kansainvälisten kilpailukykytutkimusten (esim. World Economic Forumin Global Competitiveness Rankings) kärkikahinoissa. Olemme menestyneet hyvin myös erilaisissa innovatiivisuustutkimuksissa. Uudet innovaatiot ovat uusien yritysten syntymisen ja kasvun kannalta avainasemassa.

Sijoittamalla suomalaisiin pienyhtiöihin sijoittaja voi olla mukana siivittämässä suomalaisyritysten kasvua.

Pienyhtiöillä on suuriin yrityksiin verrattuna isommat kasvumahdollisuudet, ja ne ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä isoja paremmin. Pienet ovat usein yritysostojen kohteena, jolloin sijoittaja pääsee hyötymään ostajan maksamasta lisähinnasta. Pienyhtiöitä myös analysoidaan vähemmän, jolloin sijoittajan on vähän vaivaa näkemällä mahdollista tehdä löytöjä.

Viime vuosi oli suomalaisille pienyhtiöille haasteellinen. Handelsbankenin Joutsenmerkitty Suomalaiset pienyhtiöt -rahasto pärjäsi suomalaiset pienyhtiöt -luokassa parhaiten, mutta senkin arvo laski selvästi.

2 Miltä alkanut vuosi näyttää?

Viime aikoina taloudessa on nähty monia valonpilkahduksia. Talouden positiivisten merkkien lisääntyessä uskomme sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvavan edelleen.

Viime aikoina taloudessa on nähty monia valonpilkahduksia.

Inflaatio on lähtenyt taittumaan alas, ja uskomme suunnan jatkuvan. Tämän seurauksena keskuspankit löysäävät rahapolitiikkaansa ja talouden toimeliaisuus lisääntyy. Markkina hinnoittelee tällä hetkellä keskuspankkien eli EKP:n ja Fedin korkohuippua ensi kesään.

Korkeassa inflaatioympäristössä pärjäävät hyvän hinnoitteluvoiman yritykset, joilla on maltillisesti velkaa. Ne pystyvät siirtämään kasvaneet tuotantokustannuksensa myyntihintoihinsa eivätkä ne kärsi rahoituskulujen noususta ja velkarahan saatavuuden heikentymisestä.

Kuluttajien ahdinko saattaa vielä hetkellisesti synkentyä, kun asuntolainojen korontarkistukset iskevät päälle ja palkat nousevat inflaatiota hitaammin. Sähkölaskut voivat olla hetken tapissa, mutta tulevat todennäköisesti alas hintojen laskiessa ja tukien muodossa. Toisaalta tilanteen vakaantuminen ja jopa näkyvissä oleva parantuminen pikkuhiljaa lisäävät kuluttajien uskoa tulevaisuuteen.

Komponenttipula ja toimitusketjuhaasteet helpottuvat. Raaka-aineiden halventuminen helpottaa yrityksissä tuotantokustannusten painetta.

Myös energiakriisi on hellittänyt hieman, ja kaasun, öljyn ja sähkön hinnat ovat tulleet alas. Keski-Eurooppa on selvinnyt talvesta toistaiseksi huomattavasti pelättyä paremmin.

Kiinan avautuminen pandemiasuluista lisää talouden toimeliaisuutta.

Odotamme yritysten tulosten kasvavan kokonaisuutena hyvin maltillisesti alkaneella tuloskaudella. Sektorieroja on huomattavasti, esimerkiksi harkinnanvaraisten kulutustavarayhtiöiden tilanne ei tällä hetkellä ole loistelias. Esimerkiksi Fiskars, Kamux, Tokmanni ja Verkkokauppa ovatkin antaneet tulosvaroituksia viime aikoina.

Tämän vuoden näkymiä yritysten uskotaan kommentoivan vielä hyvin varovaisesti, koska epävarmuus on suurta. Konepajojen esimerkiksi uskotaan selviävän mahdollisesta pienestä taantumasta pitkien tilauskantojensa ansiosta. Pankit taas hyötyvät korkojen noususta parantuvan korkokatteen ansiosta.

Irtautuminen venäläisestä energiasta nopeuttaa vihreää siirtymää.

Euroopan irtautuminen venäläisestä energiasta nopeuttaa vihreää siirtymää ja hyödyttää sen toimialan yrityksiä. Sähköistymisestä hyötyvät monet konepajat, esimerkiksi Metso Outotec ja sähköajoneuvojen latausteknologiayhtiö Kempower.

3 Koska tapahtuu käänne parempaan?

Uskon, että pörsseissä nähtiin pohjat viime syksynä. Silloin usko tulevaan näytti olevan enemmän koetuksella kuin nyt. Monia valopilkkuja on jo nähty, ja uskomme suotuisan kehityksen jatkuvan.

Toki riskejä on edelleen paljon. Jos esimerkiksi inflaatio ei laskekaan odotetusti, pörsseissä nähdään lisää epävarmuutta. Keskuspankit joutuisivat jatkamaan pidempään kiristävällä linjalla, mikä vähentäisi taloudellista toimeliaisuutta ja heikentäisi kuluttajan asemaa.

Työttömyyden kasvu olisi iso haaste. Myös taantuman syvyys ja kesto ovat epävarmoja, mutta nyt taantuma näyttää jäävän lyhyeksi ja maltilliseksi.

Takapakkejakin taloudessa tietysti voidaan saada, mutta riskienkin keskellä uskon suunnan olevan nyt parempaan päin – pomppuisa, mutta kuitenkin.

Vastuuvapaus