Kolme kysymystä: Miksi talousennusteet eivät aina osu kohdilleen?

Alkusyksyn aikana on taas julkaistu runsaasti talousennusteita. Miksi pankit, ennustelaitokset ja viranomaiset julkistavat talousennusteita monta kertaa vuodessa? Miten hyvin ennusteet osuvat kohdalleen ja mihin niissä kannattaa kiinnittää huomioita? Pääekonomistimme Timo Hirvonen vastaa.

1) Miksi talousennusteita tehdään?

Talousennusteita tehdään, jotta pystytään hahmottamaan tulevaa talouskehitystä. Kun yritykset tekevät investointipäätöksiä, ne käyttävät tukenaan talousennusteita. Tai kun Maija ja Matti suunnittelevat asunnon ostoa, heidän on hyvä huomioida päätöksenteossaan, miten talouden, työllisyyden, inflaation ja korkojen ennustetaan kehittyvän.

Viranomaiset, kuten keskuspankit ja valtiovarainministeriöt, pyrkivät vaikuttamaan politiikkatoimillaan tulevaan talouskehitykseen. Päätöstensä tueksi ne tarvitsevat talousennusteita.

2) Mistä talousennusteiden erot johtuvat?

Tuoreiden talousennusteiden mukaan Suomen talous on keskellä heikkoa kasvujaksoa. Ensi vuoden mittaan talouskasvun pitäisi hieman piristyä. Osa ennustajista on taas sitä mieltä, että ensi vuonnakin nähdään vaisua kasvua ja että parempaa on edessä vasta vuonna 2025.

Talousennusteiden väliset eroavaisuudet eivät johdu ekonomistien pessimismin määrästä. Erot Suomen talouden ennusteissa eri ennustajien välillä johtuvat muuan muassa siitä, millaisia oletuksia taloustieteilijät tekevät maailmantalouden ja euroalueen kehityksestä.

Suomi on pieni, avoin kansantalous, jossa viennin osuus bruttokansantuotteesta on 45 prosenttia. Jos vientimarkkinat kehittyvät vaisusti, on vaikea ennustaa Suomen viennin kasvavan voimakkaasti – ellei sitten usko suomalaisten yritysten voittavan markkinaosuuksia.

Viennin kasvuennusteeseen vaikuttavat myös kotimaisten kustannus- ja rakennetekijöiden kehitystä koskevat oletukset, kuten palkat ja kilpailukyky.

Myös talousennusteen julkaisuajankohdalla on merkitystä. Uutta dataa julkaistaan jatkuvasti, ja tilastotiedot voivat lyhyessä ajassa muuttua paljonkin. Tällöin ennusteiden pohjana käytettävien viimeisten tilastojen lähtötaso muuttuu, ja se vaikuttaa myös ennusteisiin.

Vaikka ennusteisiin liittyy epävarmuutta, niitä tarvitaan yritysten ja kotitalouksen taloudellisten päätösten ja suunnitelmien tueksi.

3) Miten talousennusteita kannattaisi tulkita?

Suomen talouden ennusteluku esitetään yleensä prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Esimerkiksi Handelsbankenin tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,7 prosenttia ensi vuonna.

Talousennusteiden tarkkuutta mitataan vuosittain talousennustajakilpailuissa. Ennusteiden osumistarkkuuden osalta on hyvä muistaa, että BKT-tilastot muuttuvat varsin paljon tilastotarkistusten yhteydessä. Tilastot voivat hyvin muuttua puoli prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Tarkkojen pistelukujen sijaan lukijan kannattaakin keskittyä itse ennustetarinaan.

Miten ennusteissa kuvaillaan talouden kehitystä ja näkymiä? Onko talous menossa kohti laskukautta vai nousukautta? Mitä odotetaan tapahtuvan inflaatiolle, koroille ja työttömyydelle?