EKP lähtötelineissä koronlaskuihin – euriborkorot suuntaavat alaspäin

Euroalueella on viime ajat eletty kiristyneen rahapolitiikan ympäristössä. Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot heinäkuussa 2022, ja jatkoi niitä syyskuuhun 2023 asti. Vaikka kireä rahapolitiikka rajoittaa talouden toimeliaisuutta, toimilla on ollut toivottujakin vaikutuksia.

Yksi seuraus kireästä rahapolitiikasta on inflaation hidastuminen. Kun euroalueella inflaatio on hidastunut tuntuvasti, korkomarkkinoiden ja ekonomistien odotukset ovat kääntyneet jo koronlaskujen puolelle. 

Euroopan keskuspankki (EKP) on kuitenkin pyrkinyt koronlaskuodotuksia vielä suitsimaan, viimeksi viestiessään tammikuun lopun kokouksessaan, että koronlaskuista keskustelu oli ennenaikaista. Keskeisenä koronlaskuja viivästyttävänä tekijänä ovat työmarkkinoihin liittyvät inflaatioriskit: euroalueella palkat alkoivat viime vuonna nousta voimakkaasti.

Keskuspankin huolena on, että palkkojen tuntuva nousu heijastuu palveluinflaatioon ja siten vaarantaa inflaation paluun kahden prosentin tavoitetasolle. 

Odotamme koronlaskujen alkavan kesäkuussa

EKP:n päättäjät pelaavat nyt varman päälle, eikä korkojen laskemista haluta aloittaa liian aikaisin. Euroalueen kuluvan vuoden alun viralliset palkkatilastot ovat saatavilla vasta kevään lopulla, ja keskuspankki on todennäköisesti haluton laskemaan korkoa tätä ennen. Odotamme palkkojen ja inflaation kehityksen sallivan EKP:n koronlaskujen aloituksen kesäkuussa. 

Korkomarkkinoiden odotukset EKP:n koronlaskujen alkamisesta olivat vuoden alussa ylioptimistisia – koronlaskua odotettiin jopa maaliskuussa. 

Viime viikkoina nämä markkinaodotukset ovat kuitenkin siirtyneet hieman ennusteemme suuntaan.

Viime viikkoina nämä markkinaodotukset ovat kuitenkin siirtyneet hieman ennusteemme suuntaan. Tällä hetkellä korkomarkkinat ennakoivat koronlaskua huhtikuussa. 

Euribor ottanut takapakkia koronlaskujen siirtyessä

Markkinaodotukset ovat muuttuneet niin, että koronlaskujen alkamisajankohtaa on siirretty myöhäisemmäksi. Odotusten muutoksesta seuraa, että jo hyvään laskuun lähtenyt 12 kuukauden euribor otti viime viikkoina hieman takapakkia, mutta kääntyi EKP:n kokouksen jälkeen uudelleen laskuun.

12 kuukauden euribor oli 29. tammikuuta 3,58 prosenttia. Jos markkinaodotus lähenee ennustettamme ja EKP:n koronlaskut alkavat kesäkuussa, 12 kuukauden euriborkorko todennäköisesti liikkuu lähiajat lähellä nykytasojaan.

Pienestä takapakista huolimatta suomalaisilla kotitalouksilla ei pitäisi kuitenkaan olla huolta markkinakorkojen suunnasta. 

EKP:n koronlaskujen odotetaan jatkuvan loppuvuoden aikana, ja lisää on luvassa ensi vuonna. Tämän seurauksena 12 kuukauden euribor ottaa pian uudestaan laskusuunnan.

Ja kun EKP:n koronlaskun hetki lähestyy, myös lyhyemmät euriborkorot kääntyvät pysyvästi laskuun.