Riittääkö pörssinousulle nostetta?

Talouden taantumaa on odotettu, mutta osakemarkkinat ovat silti puskeneet ylöspäin. Osa sijoittajista odottaa uutta pudotusta, mutta toiset näkevät pohjien jääneen jo taakse. Miten sijoittamisen riskeihin pitäisi nyt suhtautua?

Monet talouden mittarit, ennen kaikkea korkokäyrien kääntyminen, viittaavat nyt taantumaan. Edelleen koholla oleva inflaatio on pitänyt keskuspankkien rahapolitiikan kireänä, ja rahoituskustannuksien nousu on horjuttanut kevään aikana pankkisektoria.

Ei ihme, että taantumaa odotetaan laaja-alaisesti. Monet markkinastrategit neuvovat nyt välttämään ylimääräistä riskiä, sillä tavallisesti osakemarkkinoiden pohjakosketus nähdään vasta taantuman alettua. 

Epäyhtenäistä liikettä
Pörssinousu ei kuitenkaan ole ollut kovin yhtenäistä.

Osakemarkkinoiden valopilkku on ollut Eurooppa. Euroopan markkinoita on nostanut se, että talvesta selvittiin ilman energiakriisiä. Nousua ovat johtaneet matkailuun ja vapaa-aikaan, vähittäiskauppaan, kulutustavaroihin ja teknologiaan panostavat yhtiöt. Myös Kiinan talouden elpymiseen on tarrattu kiinni käyttämällä välikätenä eurooppalaisia vientiyhtiöitä. Poliittisten riskien vuoksi Kiinaan ei ole välttämättä haluttu tehdä suoria sijoituksia.

Yhdysvalloissa nousu on ollut näennäisesti vahvaa.

Todellisuudessa vahvuus on ennen kaikkea suurten teknologiayhtiöiden ansiota, sillä esimerkiksi tekoälyyn panostavan mikrosirujätti Nvidian osake nousi vuoden alusta toukokuun loppuun 160 prosenttia ja alan toinen suuruus AMD yli 80 prosenttia. Tällaisten rakettien ansiosta Nasdaq-indeksi on noussut viidessä kuukaudessa jopa 23 prosenttia.

Pienempiä yhtiöitä seuraava Russell 2000 -indeksi ei ole saanut samanlaista nostetta. Kesäkuun alun hienosta kiristä huolimatta ero suurten teknologiayhtiöihin tuottoihin on valtava. Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että pienyhtiöillä on ollut enemmän haasteita rahoituksensa kanssa, kun korot ovat nousseet.

Riittääkö nousulle tukea?
Teknologiayhtiöiden ylikuumenemisesta puhutaan jo paljon, ja nykytilanteessa nähdään yhtäläisyyksiä 2000-luvun vaihteen IT-kuplan kanssa. Onkin todennäköistä, että teknologiajättien ja pienempien yhtiöiden kurssikehityksen välinen kuilu kaventuu tavalla tai toisella. Kesäkuun alun pörssiliike antaa lupauksen siitä, että eron kapeneminen voisi tapahtua muiden toimialojen nousun kautta.

Se, riittääkö laaja-alaiselle markkinanousulle nyt tukea, riippuu kuitenkin muutamasta tekijästä.

Arvostukset eivät ole enää erityisen edullisella tasolla. Jos kuitenkin yritysten tulospohja alkaa olla käsillä ja tulokset lähtevät taas loppuvuonna nousuun, on positiivisille odotuksille perusteita. Yleensä markkinat reagoivat paranevaan tuloskehitykseen etupainotteisesti, ja näin on voinut tapahtua nytkin.

Inflaatiota ja korkojen nousua on seurattu tiiviisti kahden viime vuoden aikana. Nyt hintojen nousupaineet ovat jo selvästi hellittämässä. Markkinoiden huomio palaileekin taas vahvemmin työllisyyskehitykseen, joka yleensä kuvaa talouden tilaa parhaiten.

Taantumasta puhutaan paljon, mutta työllisyystilanne on pysynyt länsimaissa sitkeästi hyvänä. Vakavaa taantumaa on vaikea saada aikaan ilman työttömyyden huomattavaa nousua, eikä tällaisesta ole toistaiseksi ollut merkkejä Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Toisaalta esimerkiksi euroalueen talous on jo teknisessä taantumassa, kun talouskasvu oli lievästi negatiivista kahden kvartaalin ajan.

Tavallaan voidaan siis sanoa, että taantuma on jo paikoitellen toteutunut, ja mahdollisesti menossa ohi.

 

Suositushistoria

Suositusperiaatteet

Arvostusperiaatteet

Vastuuvapaus