Miksi meillä kaikilla tulisi olla edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään siltä varalta, että ei enää itse kykene huolehtimaan omista asioistaan, esimerkiksi pankkiasioistaan. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi sairastuminen tai terveydentilan heikentyminen tai henkisen toiminnan häiriintyminen.

Olemme listanneet alle viisi syytä, miksi meistä jokaisen tulisi laatia edunvalvontavaltuutus.

1) Saat itse päättää, kuka asioitasi hoitaa ja miten

Edunvalvontavaltuutus on hyvä vaihtoehto perinteiselle edunvalvonnalle, jossa joko yleinen edunvalvoja (eli valtion virkamies) tai henkilön omainen määrätään edunvalvonnan tarpeessa olevan päämiehen edunvalvojaksi. Tällöin laki määrää, miten edunvalvojana toimivan omaisen tulee tehtävänsä hoitaa.

Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voit itse kätevästi etukäteen määrätä, kenen haluat asioitasi hoitavan ja miten haluat asioitasi hoidettavan.

2) Apua nopeammin ja vähemmällä paperisodalla

Tavallinen edunvalvonta tulee voimaan joko Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tai käräjäoikeuden määräyksellä, jolloin koko käsittelyprosessi saattaa kestää kauan. Prosessin aikana edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön talous saattaa romahtaa, mikäli henkilö ei itse kykene enää esimerkiksi maksamaan laskujaan.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen on nopeampaa. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun DVV on sen vahvistanut. Valtuuttajan on esitettävä DVV:lle alkuperäinen valtakirja ja valtuuttajaa koskeva lääkärinlausunto.

3) Ei pakollista tilivelvollisuutta viranomaisille

Tavallisessa edunvalvonnassa edunvalvojana toimivan henkilön tulee vuosittain antaa holhousviranomaiselle selvitys (ns. vuositili), jonka perusteella omaisuuden hoitamista valvotaan.

Edunvalvontavaltuutuksella voidaan taas määrätä, ettei valtuutetulla ole tätä verrattain raskasta velvollisuutta. Tällöin valtuutettu voi käyttää rajallisen aikansa hyödyllisemmin päämiehen parhaaksi.

4) Mahdollistaa omaisuuden lahjoittamisen ja siitä luopumisen edunvalvonnan aikana

Ilman edunvalvontavaltuutuksessa olevaa erillistä määräystä edunvalvonnan aikana ei ole mahdollista lahjoittaa päämiehen omaisuutta eikä myöskään luopua perinnöstä, tasingosta tai vakuutuskorvauksesta.

Omaisuuden lahjoittaminen edunvalvonnan aikana esimerkiksi jälkipolvelle voi kuitenkin olla muun muassa verotuksen kannalta hyvinkin järkevää, mikäli edunvalvonnassa oleva henkilö ei enää itse pysty nauttimaan omaisuudesta ja mahdollisista tuotoista.

5) Ei pakollista salassapitovelvollisuutta omaisia kohtaan

Tavallisessa edunvalvonnassa edunvalvojana toimivaa omaista sitoo lain mukaan tiukka salassapitovelvollisuus. Sen sijaan edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä vapaasti, että valtuutetulla on oikeus antaa tietoja valtuuttajasta tietyille valtuuttajan nimeämille henkilöille.